Kohti Ranskaa ja uutta kotia

Lähdön aika koitti aikaisin lauantaiaamuna 4.1.2014, kun starttasimme Mamin ja Hannun kanssa kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Herätyskello oli soimassa klo 5.20, ja muutaman pikapuuron jälkeen istuttiinkin jo autossa. Olimme ajaneet edellisenä iltana Keravalle yöksi, mikä oli kyllä ihan mahtava juttu. Ilman sitä olisi pitänyt herätä vieläkin aiemmin! Vaikka yöunet olivatkin aika levottomia, niin sekin vähäinen lepo tuli tarpeeseen rankan matkustuspäivän aikana.

Saavuimme terminaalille puoli seitsemän aikaan, ja lähtöselvityksen jälkeen olikin aika sanoa heipat kotijoukoille. Yllättävän vähillä kyynelillä selvittiin, luultavasti kun ollaan yhdessä puitu tätä miun lähtöä pitkin syksyä. Tunnelmat olivat enemmänkin positiivisen jännittyneet ja keskittyneet siihen, mitä tuleman pitää. Turvatarkastuksessa piti hetkeksi palata arkeen, kun sai taas häslätä nesteiden, kenkien riisumisen ja kaiken maailman teknologisten laitteiden kanssa. Note to self: sano heipat superpainavalle Acerille ja osta uusi kone heti kun palaat Suomeen!

Terminaalin kahvilassa tapasinkin jo matkaseurani, eli kämppikseni Alenan, sekä luokkatoverini Tatianan ja Ollin. Oli ehkä jonkin verran helpompi lähteä reissuun, kun tiesi, että on tuttuja ihmisiä matkassa mukana. Nappasin tax-freesta mukaan pari pulloa vettä ja purkin suolapähkinöitä, joiden voimalla sitten taisteltiin nälkää vastaan lennolla. Aikaisten herätysten jälkeen on yleensä niin ällöttävä olo, ettei tee mitään mieli, ja nyt myös jännitys teki tehtävänsä, ettei oikein mitään halunnut syödä. Onneksi Alenalla oli venäläisiä fitness-kakkusia mukana, joita sitten yhdessä popsittiin ennen lentoa :)

Portilla odotellessa bongattiin myös julkkiksia: meidän kanssa samalla lennolla Nizzaan matkusti myös lapsuuden idolini MIKA HÄKKINEN. Samanaikaisesti mieleen pulpahti noin 15 vuoden takaisia muistoja siitä, kuinka pikku-Sonja istuu telkkarin ääressä kannustamassa Häkkistä asianmukaisessa t-paidassa itse askarreltu M-kruunu päässä Suomen lippu liehuen. Menin kaikessa väsymyksessäni ihan jäihin enkä oikein tiennyt miten päin olla, kun kyseinen henkilö istui parin pöydän päässä. En uskaltanut mennä häiritsemään nimmarilla tai valokuvalla, hänkin kun näytti aika väsyneeltä niin aikaisin aamusta ja oli perhe lapsia myöten mukana. Silti jo ihan vain livenä näkeminen oli todella hienoa! Ajattelin ottaa sen merkkinä, että kevät Ranskassa on varmasti loistava kokemus omalla tavallaan.

SAS kuljettaa ilmojen halki.

Lento sujui yllättävän nopeasti teetä litkiessä ja pähkinöitä mutustaessa. Sattumalta tapasin myös professorini vaimon ja kolme lasta, jotka istuivat miun edessä olevalla rivillä. Laskeutuminen Nizzaan oli aika pomppuinen, tuli melkein jo huono olo, mutta onneksi se ei kestänyt kauaa. Seuraavaksi kalasteltiinkin jo omia laukkuja hihnalta ja päiviteltiin tavaran määrää ja painavia pakaaseja. Ulos päästyämme puitiin säätä, sillä ulkona satoi kaatamalla ja tietenkin jokaisen sateenvarjo oli pakattu isoon matkalaukkuun lukkojen ja hihnojen taakse. Missä se kuuluisa auringonpaiste oli?! Bussilaiturilla odotellessamme hämmästelimme palmuja, joihin en ainakaan itse ollut tajunnut varautua, vaikka ne ovatkin täällä kovin yleisiä. Toinen erikoisuus oli terminaalin pikapysähdykseen oikeuttava autokaista, joka oli nimetty 'Kiss and fly'-kaistaksi, eli kotoisammin 'Pusut ja menoksi'.

Reippaat matkustajat!

Näin meillä Nizzan lentokentällä.

Bussilaiturilta hypättiin Antibes'iin vievään pikabussiin nro 250. Matka kesti n. 20 minuuttia, ja sitten juostiinkin jo keskustan kapeita katuja rankkasateessa kohti vuokra-asuntojamme. Kämpällämme tapasimme Alenan kanssa vuokraisäntämme Richardin, joka oli oikein mukava miekkonen. Hän antoi meille hyvin tyhjentävän perehdytyksen ranskaksi, johon me vastasimme heikolla ranskalla sopertaen. Tässä olikin aivan loistava esimerkki kielimuurista ja siitä miten se ylitettiin mallikkaasti!

Meidän kämppä on miusta tosi kiva, ollaan ensimmäiset asukkaat remontin jälkeen eli kaikki on oikeasti uutta ja kiiltävää (kuvia tulossa myöhemmin). Meillä on molemmilla tilavat makkarit, ja sekä keittiö että kylppäri ovat oikein toimivia. Miun huoneen yhteydessä on parveke, mitä tulee varmaan käytettyä enemmän säiden lämmettyä. Nyt se pysyy visusti kiinni, jotta pysyy lämmöt sisällä! Ulkolämpötila oli sateesta huolimatta n. 10 asteen luokkaa, eli ei liian kylmä, mutta ei kyllä kovin lämminkään.

Tässä kohtaa päätettiin jättää tavarat vielä laukkuun ja lähteä kaupungille hoitamaan asioita. Suuntasimme porukalla bussikortin ostoon, missä sitten onnistuin suututtamaan ensimmäisen ranskalaisen "huonoilla" käytöstavoillani. Nooo, kantapään kautta... Kortit saatuamme huristeltiin paikalliseen Prismaan eli Carrefouriin ostoksille. Mukaan tarttui ruokaa ja muuta käytännöllistä, kuten siivoustarvikkeita, pyyhe, lakanoita ja RUOKAA. Ehkä elämäni ahdistavimman vähittäiskauppakokemuksen ja ihmisryysiksen jälkeen bussipysäkillä seistessä tuli kyllä aika ikävä Suomea, ja oisin varmaan lähtenyt kotiin, jos joku olisi paluulipun siinä hetkessä antanut. Ihmiset kyllä kohteliaasti pahoittelivat, jos törmäsivät kaupassa, mutta ei se hirveästi lohduttanut kun meinaat litistyä kahden ostoskärryn väliin edessäolevan pysähtyessä ja takaa tulevan jatkaessa puskemista. Reilut puoli tuntia sain juosta kaupassa ennen kuin löysin miulle tärkeät aamupalajugurtit (täytyi ostaa Activiaa kun ei ollut Valio Oloa!) ja senkään jälkeen en löytänyt maitoa, leipää tai sokeria, saati sitten osannut punnita hedelmiä tai salaattitarpeita = nämä jäivät ostamatta.

Kämpälle päästyämme elämä alkoi kuitenkin taas hymyillä kun sai ruokaa mahaan ja lämpimät vaatteet päälle. Iltapalan jälkeen vetäydyimme yöpuulle jo kymmenen aikoihin, kun ei enää vain kestänyt hereillä. Valitettavasti miuta kuitenkin hieman valvotti äkisti puhjennut raju ukonilma, jonka jyrinä ja salamointi tuntuivat lopun alulta. Myöhemmin kuulimme, että Nizzan lentokenttä oli samaisesta syystä ollut illalla suljettuna, eli hyvä vain kun saavuimme aamusta tai oltaisiin vielä päädytty Pariisiin... Lopulta uni kuitenkin voitti, ja onneksi kunnon levolla pystyy paikkaamaan paljon :)